Tietoa psykologeista

Psy­ko­lo­gi on ihmi­sen mie­len toi­min­nan ja käyt­täy­ty­mi­sen sekä psyyk­ki­sen kehi­tyk­sen ja hyvin­voin­nin eri­tyis­asian­tun­ti­ja. Työi­käi­siä lail­lis­tet­tu­ja psy­ko­lo­ge­ja Suo­mes­sa on kaik­ki­aan noin 6200, heis­tä täl­lä het­kel­lä amma­tis­sa toi­mi­via on noin 5 000. Val­tao­sa psy­ko­lo­geis­ta työs­ken­te­lee kun­tien ja val­tion pal­ve­luk­ses­sa, mut­ta nykyi­sin yhä suu­rem­pi osa psy­ko­lo­geis­ta on työs­sä myös yksi­tyis­sek­to­ril­la. Psy­ko­lo­gian sovel­lusa­lu­eet ovat moni­puo­li­set ja työ­elä­mäs­sä psy­ko­lo­git ovat sijoit­tu­nei­na hyvin monil­la eri työ­aloil­la.

PSYKOLOGIT TYÖELÄMÄSSÄ

Psy­ko­lo­gien amma­til­li­nen jär­jes­täy­ty­mi­nen on suu­ri, sil­lä yli 90 % amma­tis­sa toi­mi­vis­ta psy­ko­lo­geis­ta on Suo­men Psy­ko­lo­gi­lii­ton jäse­niä. Val­tao­sa, eli noin 65 % psy­ko­lo­geis­ta työs­ken­te­lee kun­tien ja val­tion pal­ve­luk­ses­sa kuten sai­raa­lois­sa, ter­veys­kes­kuk­sis­sa, mie­len­ter­veys­toi­mis­tois­sa, kas­va­tus- ja per­he­neu­vo­lois­sa, oppi­lai­tok­sis­sa ja yli­opis­tois­sa tai työ­voi­ma­toi­mis­tois­sa. Nykyi­sin yhä useam­pi psy­ko­lo­gi on työs­sä myös yksi­tyis­sek­to­ril­la, jos­sa psy­ko­lo­git toi­mi­vat esi­mer­kik­si kun­tou­tus­lai­tok­sis­sa, työ­ter­veys­huol­los­sa, psy­ko­te­ra­peut­tei­na, kon­sult­tei­na ja hen­ki­lös­tö­pääl­li­köi­nä.

Psy­ko­lo­gi mm. kes­kus­te­lee, neu­voo, tukee ja aut­taa elä­män eri­lai­sis­sa krii­si- ja ongel­ma­ti­lan­teis­sa. Psy­ko­lo­gi esim. suun­nit­te­lee ja ohjaa mie­len­ter­vey­son­gel­mien hoi­toa ja kun­tou­tus­ta, tekee psy­ko­lo­gi­sia tut­ki­muk­sia, kir­joit­taa lausun­to­ja ja lähet­tei­tä sekä antaa mah­dol­li­ses­ti myös psy­ko­te­ra­pi­aa. Jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon lisäk­si psy­ko­lo­git voi­vat toi­mia työ­elä­män tuot­ta­vuut­ta ja hyvin­voin­tia edis­tä­vis­sä teh­tä­vis­sä kuten esim. amma­tin­va­lin­nan ohjauk­ses­sa, hen­ki­lös­tön arvioin­ti- ja valin­ta­teh­tä­vis­sä, työ­ter­veys­huol­los­sa tai työn ja orga­ni­saa­tioi­den kehit­tä­mis­teh­tä­vis­sä.

Psy­ko­lo­gien sijoit­tu­mi­nen eri työ­aloil­la: 

Sai­raa­lat ja polikli­ni­kat 17 %
Ter­veys­kes­kuk­set 12 %
Mie­len­ter­veys­toi­mis­tot 12 %
Kas­va­tus- ja per­he­neu­vo­lat 12 %
Yksi­tyi­set yri­tyk­set 12 %
Työ­hal­lin­to 11 %
Oppi­lai­tok­set ja yli­opis­tot 8 %
Kou­lu­toi­mi 6 %
Val­tion viras­tot 5 %
Muu sosi­aa­li­toi­mi 3 %
Muu työ­paik­ka 2 %

Läh­de: Suo­men Psy­ko­lo­gi­liit­to

PSYKOLOGIEN KOULUTUS JA LAILLISTAMINEN

Psy­ko­lo­gik­si val­mis­tu­taan suo­rit­ta­mal­la yli­opis­tol­li­nen ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to psy­ko­lo­gian oppiai­nees­sa. Psy­ko­lo­gin ammat­tia saa har­joit­taa vain Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­ras­ton (Val­vi­ra) lail­lis­ta­ma ammat­ti­hen­ki­lö, joka on suo­rit­ta­nut vähin­tään psy­ko­lo­gian mais­te­rin tut­kin­non (PsM). Suo­mes­sa psy­ko­lo­gik­si voi opis­kel­la Hel­sin­gin, Joen­suun, Jyväs­ky­län, Tam­pe­reen ja Turun yli­opis­tois­sa sekä Åbo Aka­de­mis­sa.

Mais­te­rin tut­kin­non lisäk­si psy­ko­lo­git voi­vat suo­rit­taa myös yli­opis­ton tie­teel­li­siä jat­ko-kou­lu­tuk­sia, jol­loin tut­kin­to­na on joko psy­ko­lo­gian lisen­si­aat­ti (PsL) tai psy­ko­lo­gian toh­to­ri (PsT). Psy­ko­lo­gian lisen­si­aat­ti­kou­lu­tuk­ses­sa on täl­lä het­kel­lä mah­dol­lis­ta eri­kois­tua johon­kin vii­des­tä psy­ko­lo­gian sovel­lusa­lu­ees­ta: kehi­tys- ja kas­va­tusp­sy­ko­lo­gi­aan, neu­rop­sy­ko­lo­gi­aan, psy­ko­te­ra­pi­aan, ter­veysp­sy­ko­lo­gi­aan tai työ- ja orga­ni­saa­tiop­sy­ko­lo­gi­aan. Yli­opis­to­jen lisäk­si myös lukui­sat  muut kou­lu­tus­ta­hot ja -yhtei­söt jär­jes­tä­vät psy­ko­lo­geil­le suun­nat­tua amma­til­lis­ta jat­ko­kou­lu­tus­ta.

Ammat­ti­ni­mik­keet psy­ko­lo­gi, psy­kiat­ri ja psy­ko­te­ra­peut­ti saat­ta­vat hel­pos­ti sekoit­tua kes­ke­nään, vaik­ka ero näi­den välil­lä voi työn­ku­vas­ta riip­puen olla hyvin­kin  suu­ri. Psy­ko­lo­gi on perus­kou­lu­tuk­sel­taan psy­ko­lo­gian mais­te­ri, kun psy­kiat­ri on kou­lu­tuk­sel­taan psy­kiat­ri­aan eri­kois­tu­nut lää­kä­ri. Psy­ko­te­ra­peu­tit puo­les­taan ovat Val­vi­ran myön­tä­miä nimi­ke­suo­jat­tu­ja ammat­ti­hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat saa­neet eril­li­sen psy­ko­te­ra­peu­tin kou­lu­tuk­sen. Psy­ko­te­ra­peu­tit voi­vat olla perus­kou­lu­tuk­sel­taan sekä psy­ko­lo­ge­ja että psy­kiat­re­ja tai muun sovel­tu­van sosi­aa­li- ja ter­vey­de­na­lan amma­tin har­joit­ta­jia.

PSYKOLOGIPALVELUIHIN HAKEUTUMINEN

Ensi­si­jai­ses­ti psy­ko­lo­gi­pal­ve­lu­ja kan­nat­taa tie­dus­tel­la oman paik­ka­kun­ta­si ter­veys- ja sosi­aa­li­toi­men pal­ve­luis­ta. Lisäk­si kun­tien kou­lu­toi­mes­sa toi­mii yleen­sä kou­lu­koh­tai­set kou­lup­sy­ko­lo­git, jot­ka aut­ta­vat las­ten sekä nuor­ten kou­lun­käyn­tiin ja oppi­mi­seen liit­ty­vis­sä ongel­mis­sa. Jul­kis­ten pal­ve­lui­den ohel­la suu­ri osa psy­ko­lo­geis­ta pitää myös yksi­tyis­vas­taan­ot­toa, taval­li­sim­min yksi­tyi­si­nä psy­ko­te­ra­peut­tei­na tai neu­rop­sy­ko­lo­gei­na.

Lisä­tie­toa psy­ko­lo­gil­le tai psy­ko­te­ra­peu­til­le hakeu­tu­mi­ses­ta löy­dät Suo­men Psy­ko­lo­gi­lii­ton koti­si­vul­ta. Sivul­ta mm. löy­tyy vuo­sit­tain jul­kais­ta­vat psy­ko­lo­gien psy­ko­te­ra­peut­ti- ja neu­rop­sy­ko­lo­gi­luet­te­lot, joi­ta voit käyt­tää hyö­dyk­se­si etsies­sä­si oman paik­ka­kun­ta­si psy­ko­lo­ge­ja. Hyö­dyk­si psy­ko­lo­gil­le hakeu­tu­mi­ses­sa on myös Psy­ko­lo­gi­lii­ton yllä­pi­tä­mä Psy­ko­lo­gien asian­tun­ti­ja­re­kis­te­ri, jos­ta löy­tyy yli 1300 psy­ko­lo­gin yhteys­tie­dot. Ver­kos­tos­ta löy­dät mm. psy­ko­te­ra­peu­tin, psy­ko­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen suo­rit­ta­jan, kou­lut­ta­jan, työ­noh­jaa­jan tai muun asian­tun­ti­jan. Rekis­te­ris­sä muka­na ole­vat psy­ko­lo­git ovat kaik­ki Suo­men Psy­ko­lo­gi­lii­ton jäse­niä ja lail­lis­tet­tu­ja psy­ko­lo­ge­ja.

Turun seu­dun psy­ko­lo­giyh­dis­tys on 35 vuot­ta Var­si­nais-Suo­mes­sa toi­mi­nut Psy­ko­lo­gi­lii­ton pai­kal­li­syh­dis­tys. Yhdis­tyk­sen kaut­ta on mah­dol­lis­ta saa­da yhteys noin 750 psy­ko­lo­gian alan asian­tun­ti­jaan monel­la eri sovel­lusa­lu­eel­la.